Hyvää päivää! Lupasin maanantaisessa kirjoituksessani, että palaan viikotehtäväasioihin heti kun olen alkujärkytykseltäni toipunut. Viikkotehtävä on nyt suoritettu ja taidan olla toipumaan päin. Pikkuhiljaa 
Onko ollut hieman tapahtumarikas viikko! No on!
Ensin sunnuntain Talk Shown jälkeen katselin 24/7:sta kuinka asukkaat lompsivat tehtäväalueelle ja ihan ensimmäinen ajatukseni, vilpittömästi, oli että VOI EI. Ei voi olla totta! Slummiviikko! Ei näin, ei näin! Megasupertylsä viikko odotettavissa. Haukotus, sellainen valtava haukotus että leukaluut jää oikein jumiin. No ainakin melkein
Samaan aikaan unelmien poikamies Ben sai neljä ihanaa kaunotarta taloon(sa) pyöritettäväksi, ajattelin sen tuovan sähinää ja sutinaa, ettei nyt tämä viikko ihan uneksimiseksi mene.
Mutta kuinka ollakaan – menin lankaan! Tylsistelyt ja kiintoisimmat jutut menivätkin aivan päinvastoin!
Tyttönelikkö Veera, Netta, Kaisa ja Liana yrittivät siis Big Brotherin tehtävänannon mukaisesti liehitellä Benkkua parhaansa mukaan, jotta yksi heistä tulisi valituksi taloon Benkun toimesta. Torstaina Big Brotherissa koettiin siis historiallinen hetki. Ensimmäistä kertaa Suomen BB:ssä asukas valitsi asukkaan taloon. Benkku ja tytöt-ilmiö oli kuitenkin hieman odotettua tylsempää katsottavaa. Benkku on aikamoinen naistenmies mutta tytöt eivät oikein ehtineet rentoutua kuluneen viikon aikana, ihan ymmärrettävää kyllä. Moneen kertaan olin sydän syrjälläni, kun mietin miten tytöt luultavasti luulevat Benkun tarkoittavan aidosti mitä sanoo, vaikka ajatukset Benkun päähän oli istuttanut Isoveli. Ja vastaavasti Benkku ei tainnut arvatakaan, että tyttöjen kiehnäämisen syy oli Benkun charmi. Eikun vaalea tukka. Eikun lihakset. Eikun kyllä sekin taisi olla Isoveljen aikaansaama juttu. Itse asiassa naiset taisivat olla enemmänkin brenkusta kuin Benkusta sekaisin menevää sorttia.
Mutta mikä onni oli onnettomuudessa, Benkku valitsi taloon minunkin suosikkini, naisen jonka kankussa on Sedu Koskisen nimikirjaimet. Onnea Veera, saat jäädä taloon. Benkku ja Veera selvittivät välinsä keskiviikkona, todeten, että he haluavat olla toisilleen vain kavereita (jo tapahtuneista suuteloista huolimatta), sellaisia hali- ja kainalokavereita, ei muuta. Sillä olihan Benkku jo myöntänyt olevansa edelleen ihastunut erääseen A:lla alkavaan ihmiseen. Aapisoppia Big Brother-tyyliin asiasta tietämättömille: A niin kuin Amanda armas. Hyvä näin. Minä vaan pelkäsin alkuun sitä, että joku naisista ehtisi ihastua Benkkuun aidosti, mutta onneksi kävi niinkuin kävi.
Veeran olisin valinnut minäkin taloon, siitä syystä, että Veera ehti sulautua viihdemoodiin tämän muutaman päivän aikana ja häneltä löytyy juuri sellaista reipasta huumorintajua, mitä olen itsekin jo ehtinyt taloon toivoa (lisää).
Mutta mitä kaikkea tehtäväalueenväki ehtikään kokea viikon aikana! Siis kuparin kaivamisen ohella, vaikka se olikin varsinainen viikkotehtävä, oli viikon anti paljon runsaampaa. Amanda sai nähdä videopätkää Benkusta ja tyttöhäsmäkästä. Lopulta Annikan pusupoika Mikael riistettiin talon vaahtobileisiin ja lopputuloksena siitä oli riemastunut haaremityttönelikkö, aidosti ilahtunut sulttaani-Ben ja äkäpussiutunut Annika. Ja ihan syystä. En tiedä miksi olen ottanut Annikan ”siipieni suojaan” ja kun Annikaa harmittaa, minuakin harmittaa. Kotikatsomossa tässä kohta elettiin siis hirmuista myötäharmitusta, eihän Annikaa saanut enää kiusata, hö.
Eräällä tavalla huipentumahan koettiin tässä mahdollisessa parisuhteiden draamassa siinä kohtaa, kun Amanda ja Annika laitettiin tyttönelikön leffailtaan mukaan. Ryysyissä, haisevana ja tukka pystyssä: ei niinkään puutteellisten peseytymis- ja kaunistautumismahdollisuuksien vuoksi, vaan taisi tyttöjen ärsytyskerroin olla aika tapissa ja siitä syystä karvat pystyssä, henkisesti ainakin. Ja voin kertoa, niin olisi ollut minullakin. Minusta tyttöjen A-tiimi pärjäsi tilanteessa paremmin kuin hyvin, itse olisin hajonnut vastaavassa tilanteessa ja joko avautunut tai mököttänyt hiljaa tuijottaen seinää ennemmin kuin leffaa. Koin ihan valtavaa myötäsympatiaa tyttöjä kohtaan, aikamoiseen sudenpesään Isoveli heidät laittoi. Sikäli tilanteessa oli myös potentiaalia, parhaassa tapauksessa oltaisiin elokuvan ohessa nähty valtava välien selvittely – muutama salatehtävä päälle ja Benkku salahuoneeseen tyttöjen sekaan. Mutta se olisi ollut julmaa. Ehkä parempi, että jäi kokematta tältä erää.
Olen elänyt tämän viikon aivan valtavaa tunteiden vuoristorataa, itkenyt asukkaiden kanssa, nauranut asukkaiden kanssa, ollut vähän mustasukkainenkin. Ehdin jo hätäilemään sitäkin, mitäs sitten tapahtuu, kun asukkaat taas yhdistetään? Miten käy Bamandan ja Mannelin? Voiko tytöt antaa anteeksi? Selviääkö asiat? Selviääkö Amandalle k-a-i-k-k-i mitä Benkku teki? Mutta onneksi onnistuneen viikkotehtävän päätteeksi ilta kruunattiin juhlilla ja perjantaiaamu on alkanut kaksneljäseiskaa seuraten, Bamandat omassa sängyssään ja Mannelit omassa sängyssään. HUH! Eli voidaan tulkita tämä viikko päättyneen onnellisesti. Okei, okei – minähän sitä parisuhdedraamaa olen toivonut mielin määrin, mutta tänä syksynä olen jotenkin erityisen romantiikan kaipuinen ja draamaliputuksen sijaan olenkin keskittynyt myötäelämiseen
Se, mitä äimistelin moneen otteeseen viikon aikana oli kuitenkin se, että miten kenellekään asukkaista ei välähtänyt, että tämähän on peliä? Isoveli näyttää tehtäväalueelle juuri ne klipit, mitkä aiheuttaa eniten hämminkiä ja voipi antaa Benkulle jos jonkinlaisia tehtäviä suoritettavaksi -- periaatteessa Benkku ei puuhannut muita kuin sor-sor-sormileikkejä omasta vapaasta tahdostaan. Melkein kaikki muu oli jokseenkin käsikirjoitettu.
Tämän viikon viikkotehtävä ”Selviytymistarina, kuparikaivos” ei ollutkaan pelkkä pintaraapaisu hiekkaläjään vaan syvälouhintaa asukkaiden sisuksiin saakka. Kuka välittää aidosti – kenestä, kenellä pettää hermot syyssateen piiskatessa Greencall-hupparia ja kuka selviää? Kyllä oli hyvä viikko, kiitos Isoveli.
Tänään on sitten vähän erilainen perjantai ja joku tarttuu oljenkorteen! Kuka jättää talon taakseen sunnuntaina? Tuottaako asukkaiden harjoittamat juonittelut tulosta, kun kehiin tuleekin odottamaton oljenkorsi?
Jännää perjantaita teille toivottaa, Sari
